Useissa tutkimuksissa on huomattu tanssin olevan lähes ylivoimainen liikuntamuoto, kun tarkastellaan sen vaikutuksia sekä fysiikkaan, että aivoihin. Tanssin terveysvaikutuksista on kiinnostuttu enemmän vasta aivan viime vuosina ja tulokset ovat olleet hämmästyttäviä.
Japanilaisessa, yli tuhat ikäihmistä koskevassa useiden vuosien seurannassa, verrattiin pyöräilyn, joogan, kävelyn, golfin ja tanssin terveysvaikutuksia ja havaittiin tanssin olevan terveysvaikutuksiltaan lähes ylivertainen liikuntalaji. Se ylläpiti ja kohensi parhaiten verrokkien fyysistä hyvinvointia ja stimuloi samalla myös aivoja estäen ja hidastaen dementoitumista.
Suomalainen tutkija Hanna Poikonen on myös huomannut omassa tutkimuksessaan saman tanssin kokonaisvaltaisen vaikutuksen ja eritoten sen vaikutuksen aivojen terveyteen.
Poikosen mukaan näyttöä on hiljattain kahdestakin neurotieteellisestä tutkimuksesta. Puolen vuoden ajan tanssia harrastaneen ryhmän aivoissa näkyi, että aivojen ikääntymien pysähtyi ja aivot alkoivat tietyllä tavalla uudistua.
”Aivosolut ja valkea aine lisääntyivät ja neuronien kehitystä edistävän proteiinin määrä veressä kasvoi tanssiryhmällä, mutta ei vertailuryhmillä”, Poikonen sanoo.
Tanssi ei siis ainoastaan ehkäise aivosolujen rappeumia, vaan myös korjaa niitä. Tieto on uusi ja jopa mullistava. Toki neurotieteissä on jo pitkään korostettu liikunnan merkitystä aivojen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, mutta nyt tanssilla on havaittu olevan aivan erityinen merkitys ikääntymisen hidastamisessa.
Maallikonkin on helppo päätellä, että tanssi on fyysistä lihaskuntoa ja tasapainoa kehittävä harrastus. Mutta monikaan ei ole tullut ajatelleeksi, että sovittaessaan liikkeitään ja askelkuvioitaan soivaan musiikkiin, tanssija tulee samalla käyttäneeksi aivojensa koko kapasiteettia – ja aivot vaativat jatkuvaa treeniä aivan samoin kuin muukin keho pysyäkseen kunnossa.
Tanssiessa tasapainon hakeminen ja liikekoordinaatio käyttää aivojen vanhinta osaa eli ns. liskoaivoja. Samalla melodian, sävelkorkeuksien ja sävyjen erottuminen tapahtuu enimmäkseen oikeassa aivolohkossa ja musiikin matemaattinen rakenne eli rytmiikka taas hahmotetaan vasemmassa.
On huomattu, että kokenut tanssinharrastaja löytää musiikin rytmin jopa muusikkoa nopeammin. Ja tutkimuksissa on havaittu sekin lohduttava tieto, että rytmitaju on käytännössä lähes kaikilla.
Lisäksi varsinkin varttuneimpien ikäluokkien harrastama paritanssi on erityisen sovelias yleisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Siinä muihin terveysvaikutuksiin yhdistyy sosiaalinen yhdessäolo, vuorovaikutus ja toisen ihmisen kosketus.
Kosketuksen hyvinvointia lisäävä merkitys on myös noussut vahvasti esiin uusissa tieteellisissä tutkimuksissa. Jo muutaman sekunnin halaus nostaa kehon oksitosiinihormonin pitoisuuksia reilusti. Oksitosiini vaikuttaa kohentavasti mielialaan, luottamukseen ja empatiakokemukseen. Oksitosiinia sanotaan myös rakkaushormoniksi.
Tanssiharrastuksen voi aloittaa missä iässä tahansa ja sen positiiviset vaikutukset eivät katso syntymävuotta.
Oheisilla videoilla jo seniori-ikäinen tanssia intohimoisesti harrastava pari kertoo harrastuksestaan ja antaa näytteen taidoistaan.
Tanssi, Ritva Ticklèn ja Tapani Antikainen